*

JanneSalonen11

Tässä talossa on eletty ennenkin

  • Juhlat talossa.
    Juhlat talossa.

Asustelen 1800-luvun loppupuolen hirsirunkoista pientä maataloa, jonka ostin vuonna 2009. Pirtti ja huone tässä on alunperin ollut eli 1h + k, sittemmin ihmiset ovat käyneet mukavuudenhaluisimmiksi ja kylkeen on rakennettu laajennusosa ja sitten eteinen. Ostaessani talon, isäntä oli menehtynyt paria vuotta aikaisemmin ja vanhalle rouvalle oli pantu porakaivo josta tuli kylmä vesi yhteen vesipisteeseen, sekä sähköpatterit. Asioilla käytiin vielä tuolloin puuseessa ja peseytyminen saunassa, jossa padasta sai lämmintä vettä myös pulsaattoripesukoneeseen. Tiski- ja päivittäinen pesuvesi lämpeni kattilassa puuhellalla ja se nostettiin matalasta rengaskaivosta pihalta. Muistot ja arkipäiväisten asioiden vaativuus saivat vanharouvan muuttamaan kyläkeskustan kerrostaloihin.

Iso tila tämä oli aikoinaan, maatakin 15 hehtaaria josta 10 peltoa. Yksi pieni pellonpala oli syystä tai toisesta raivattu keskelle metsää ja suolle erilleen muista, ”persrei’äksi” kuulemma aina kutsuttu. Nyt persreikä kasvaa metsää mutta erottuu edelleen muusta alueesta.

Oston yhteydessä poistettiin talonkirjoista syytinkioikeus, jonka mukaan jo 60-luvulla poismenneellä talon vanhemmalla emännällä oli elinikäinen oikeus asustella takahuoneessa. Toivottavasti ei pahastunut, ehkä Anna siellä vielä hääriikin kun välillä nurkissa rapisee ja tuli lepattaa kummasti.

Talo on päätynyt myös kappaleeksi kirjaan: suvun tyttö vietti täällä kesänsä. Tuossa hän nukkui, tuossa leikki, tuossa täti aina istui ja kutoi kangasta sillä härpäkkeellä joka nyt navetanylisillä odottaa jos jollekin tulee tarvis ja taito sitä käyttää. Tuo muutaman neliön hirsirakennus oli joskus savusauna, joskus kesäpossula. Tuo tonttiin rajoittuva umpeenkasvanut järvi oli joskus kirkas uimapaikka kunnes vedenpintaa laskettiin jotta saatiin lisää peltomaata. Tuon hellan vieressä kirjailija kokkasi tädin kanssa kun takahuoneesta kuului laukaus, sodasta palannut setä siellä ei enää jaksanut vaan ampui rei’än päähänsä. Kirjailija otti yhteyttä, kertoi että asun hänen ”lapsuutensa paratiisissa” ja tuli käymään. Vanhat tarinat saivat talon elämään.

Piippuja on kaksi, tulipesiä neljä: Takahuoneessa tiilinen umpitakka, makuuhuoneessa pönttöuuni ja pirtissä massivinen hella jossa uuni ja erikseen leivinuuni. Pönttöuuni pitää lämmittää niin että pellit voi sulkea juuri ennen nukkumaanmenoa niin on aamullakin lämmin. Leivinuunin luukun kun jättää hiilloksella auki, se hohkaa koko huoneen kuumaksi. Sähköpatterit on asetettu 15 asteeseen, sen verran pitää pyytää Fortumilta apuja jos ei lämmönvaraus riitä. 

Vallitsevaan tuulensuuntaan lounaaseen avautuu pitkulainen hehtaarien pelto joka metsän reunustamana muodostaa tuulitunnelin ja saa katon ja seinät notkumaan ja räsymatot lepattamaan. 120 vuoden aikana talo on nähnyt monta myrskyä eikä se vähästä hetkahda. Pirtin toisella reunalla on katto 20 senttiä korkeammalla kuin toisessa, sen verran painuu tuona aikana.

On erilaista asua vanhassa maatalossa kuin edellisessä elämässä töölöläiskaksiossa. Vaikeampaa, mukavampaa. Televisiota ei tarvitse kun luontoleffa pyörii ikkunan alla. Tekemisen puutetta ei ole, jos ei muuta niin hakkaa niitä klapeja. Naapuri saattaa seistä keskellä pirttiä kutsumatta ja yllättäin jos avain on unohtunut oveen. ”Naapurilla” tarkoitetaan täällä ketä tahansa, joka asuu 0,5-5 km:n säteellä. Pääasia on että vielä kahdeksan vuoden asumisen jälkeen ei ole tullut aamuja, jolloin ei astelisi pihamaalle, katsoisi ympärilleen ja tuntisi hymyn kasvoilleen.

Ajatus moottoriteiden muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi ja että satojentuhansien pitäisi muuttaa niiden varrelle rakennettaviin minkkitarhoihin tuntuu vieraalta täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen kuvailu, mutta onko tuohon taloon tehty nyt juokseva vesi, sisävessat, suihkut y.m. muutoinkin kuin tuo porakaivosta pumpulla toimiva vesipiste? Se jäi hiukan auki, mutta ilmeisesti oletit kaikkien lukijoiden olettavan, että asia on näin. Talo ei ehkä sijaitse kunnallisteniikan ulottuvilla, joten silloin vesi tullee kuitenkin kaivosta?

Onko se hirsiosuus riisuttu mahdollisista pahvisista "tapeteista" ja hirret puhdistettu sisältäpäin niin, että tupa näyttää alkuperäiseen malliin lämpimältä hirstuvalta?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Panin kaivosta tulevan letkun boileriin ja vedätin vesiletkut, tein suihkutilan ja hankin kompostoivan sisävessan mikä helpottaa viemäröintiratkaisuja. Kai sitä itse pärjäisi vanhallakin mutta koululaisen on hyvä päästä suihkuun ja saada vaatteet puhtaiksi. Kunnallistekniikan ulkopuolella ollaan. Hirsiseiniä on auki sisäseinissä tunnelman luomiseksi, ulkoseinät tuulensuojaeristin, levytin ja panin vanhanmallisen tapetin sisälle. Hengittävyys on edellytys, ei muovia kuin märkätiloihin josta höyry johdetaan ulos flektillä putkea pitkin.

Se on jännä millaisia tuhoja on 60-luvulla tehty taloihin: muovimattoineen ja ruskeaksi maalattuinen seinineen. Katto oli madallettu ja suoristettu kuitulevyillä. Net kun purkaa niin löytyy tuoretta puolipaneelia, paneelikattoa ja 120 vuotta vanhaa tukevaa lankkulattiaa alta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mies elää kuten mies ajattelee, eli tässä tapauksessa terveesti. Kiitos että jaoit tämän.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kirjoituksestasi tuli ensin mieleen Julio Gilin TED talk Future tech will give you the benefits of city life anywhere, jonka kuvaus on:

Don't believe predictions that say the future is trending towards city living. Urbanization is actually reaching the end of its cycle, says logistics expert Julio Gil, and soon more people will be choosing to live (and work) in the countryside, thanks to rapid advances in augmented reality, autonomous delivery, off-the-grid energy and other technologies. Think outside city walls and consider the advantages of country living with this forward-thinking talk.

Sitä etsiessä tuli vastaan Bill Davenhallin Your health depends on where you live. Tuo ei niin uutta tietoa taida olla, mutta muistutus, että täällä Kemiönsaarella elät todennäköisesti pidempään kuin Töölössä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole tuosta eliniän odotuksesta aivan varma, sillä Töölössä elää paljon vanhuksia. Todennäköisesti ihmisten elämän onnellisuus heijastuu eliniän odotukseen positiivisesti eikä Töölö ole varsinaisesti sellaista kaupunginosaa, jonne ihmiset olisivat joutuneet maalta muuttamaan, vaan siellä asustelee eniten todellisia kaupunkilaisia monessa polvessa.

Lisäksi on muistettava, että Japanissa on eliniän odote maailman korkein ja Japanin sisällä se puolestaan on korkein 30 miljoonaisen suurtokion alueella elävien keskuudessa.

Uuden teknologian suomia mahdollisuuksia tullaan siis toki hyödyntämään maaseutuasumiseen, johon voidaan liittää monet perinteisesti kaupunkiasumiseen liittyvistä nautinnoista ja mukavuuksista. Mutta edelleen jää jäljelle erilaisia ihmisryhmiä, kuten "kaupunkilaisia" ja "maalaisia", jotka aivan aidosti haluavat asua niin kuin asuvat. Kaupungit eivät tule tyhjentymään siksi, että ne olisivat jokaisen mielestä kammottavia paikkoja. Suurin osa kaupunkilaisista haluaa asua kaupungissa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Olet tietysti ihan oikeassa. Ei pelkkä asuinpaikka vaikuta elinikään. Siitä jo kolmas TED talk, The science of cells that never get old, tällä kertaa ihan Nobelistin esittämänä. Avainkohta:

12:19
"So we had discovered something unheard of: the more chronic stress you are under, the shorter your telomeres, meaning the more likely you were to fall victim to an early disease span and perhaps untimely death."

Mutta, maalla on mukavaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ajattelin kommentoida samaa mutta Juha ehti ensin. Töölössä on todennäköisesti suurempi konsentraatio "mummoja" kuin landella. Palvelut lähellä ja ambulanssi kiikuttaa sairaalaan jos tulee äkillinen tarvis. Todennäköisyys saada apua aivoinfraktiin tai se että on varaa parhaisiin syöpähoitoihin lienee Töölössä Suomenkin kärkipäässä.

En ole koskaan mieltänyt vastakkainasettelua landen ja kaupungin välillä. Kukin tyylillään, mutta valinnan pitäisi olla vapaa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #7

Siinä vaiheessa, kun ei enää pysty autolla ajamaan, on kyllä aika järkevää muuttaa kaupunkiin ja myydä se auto pois.

Yksi asia, ehkä triviaali, mutta kun nykyään tulee tilattua Kiinasta aika paljon tavaraa, niin yhtä hitaasti ja yhtä ilmaisesti posti ne tänne kuljettaa kuin kaupunkiinkin.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #7

Mummot näyttävät olevan ikäihmisten stereotypioita!

Olisiko jo aika vaihtaa mummot?

Itse tuli mummoksi jo 50 v., mutta en ole mitenkään mummoutunut fossiili, jonka nimiin kaikki ikänaiset luokitellaan.

Kai niitä ukkojakin on - tosin eivät elä kovin vanhoiksi!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Minä pääsin mummon viereen nukkumaan, kun olin 44 ja mummo 43.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #10

Ari, mummon vieressä Jaffat tulivat ja potkukelkka luisti alamäkeen.

Onneksi vielä ehdit samaan sänkyyn!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tunnen tuon elämäntavan jokseenkin hyvin, eikä Jannen asumisen yksityiskohdissakaan ole mitään yllättävää! Tai no, kompostoiva sisävessa on omiin kuvioihini nähden se erikoisuus.

Minulla on vesivessa ja siihen yhdistettynä yksityiskodissa varsin harvinainen varuste: pisoaari. Lisäksi pihanperän klassikko-puucee, tosin kompostoivalla säiliöllä. Ulkohuussi on samanlainen nautinto kuin pihasaunakin; toisille ei tarvitse selittää ja toisille ei kannata.

Viiden sukupolven perinne on huushollin pidossa samaan aikaan melkoinen painolasti ja mahtava selkänoja. Usein tulen miettineeksi, mitä aikaisemmat sukupolvet ratkaisuistani ajattelisivat. Vastaan itselleni: he rohkaisisivat minua mieluummin nykyaikaiseen elämiseen kuin museotoimintaan.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Eihän tuota ulkohuussia mikään voita, kuin ei pihasaunaakaan (puulämmitteinen).
Talvellahan teknisistä jos muistakin syistä tuo ulkohuussi ei enää kiehdo, näillä vuosilla ei enää ekstreamia harrasteta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ulkohuussini tyhjennysluukku on juuri tuonne vallitsevaan tuulensuuntaan eli lounaaseen päin. En ole käynyt Japanissa mutta oletan että jos panisi musiikin soimaan, se olisi kuin japanilainen vessa: Täälläkin vieno ilmanvire kuivattaa intiimit paikat sen jälkeen kun rännänsekainen vesisade on ne ensin huuhdellut, jos oikein sopivasta suunnasta tuiskuaa.

Maapohjainen huussi lienee laissa kielletty joten en aio kertoa miten sen pari kertaa vuodessa lapiolla tyhjentää ja kaivaa onkalon jo valmiiksi muhevaan multaiseen maaperään. Päälle pitäisi panna kivi johon kaivertaisi jonkinlaisen varoitussymbolin tulevia kulttuureita varten:
https://cdn1.sareskoski.com/loadimage.php?filename...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset